Nevermind the negative!

Vaikka päivä oliki aika ärsyttävä niin vitsit tämä viimenen tunti pelasti mut! Se opettaja on tosi hyvä ja viisas ja fiksu ja mä oon oppinut näillä kolmella luennolla niin paljon enemmän kun ikinä Suomessa!

Täällä on kahdenlaisia opettajia, superhyviä ja superhuonoja. Niin se vaan menee! :D

Meillä on kolme eri japaninopettajaa, Kawasuma-sensei, Idemo-sensei ja Kitagawa-sensei.

Kawasuma-sensei on ihan ok, tosi hermostunut heppu joka ei puhu kauhean hyvää englantia, niin kaikki opetus tapahtuu powerpointin kautta josta se lukee suoraan eikä osaa oikein selittää jos siltä kysyy jotain muuta kun mitä powerpointissa lukee. Tunnit ovat kuollettavan tylsiä koska kukaan ei pysty kysyy mitään kun opettaja ei tajua niin kaikki vaan teeskentelee kuuntelevansa.

Idemo-sensei on, jos mahdollista, vielä huonompi! Luetaan kirjaa ääneen ja joka lauseen jälkeen kaikki taputtaa kun kaveri onnistui niin hyvin lukemaan. Tunnin pitäisi olla keskustelu-tunti, mutta ei siellä mitään keskustelua harjoitella! Kunhan luetaan ääneen kirjasta ja taputetaan koko ajan... Tämäkään opettaja ei siis puhu melkein ollenkaan englantia.

Kitagawa-sensei pelastaa!! Kitagawa-sensei on aika tiukka, mennään tunnilla nopeeta vauhtia eteenpäin ja läksyjä tulee valtavat määrät, mutta tunnilla OPPII! Kitagawa-sensein englanti on tosi hyvä, mutta hän puhuu meille mahdollisimman paljon japania kuitenkin. Selitykset on selviä eikä tunnilla harrasteta mitään turhaa lässytystä ja taputtelua tai muuta lapsellista. Jotkut on sitä mieltä että Kitagawa-sensei on tosi ankara, mutta kunhan tekee läksyt, kuuntelee tunnilla ja yrittää parhaansa niin hän on tosi hauska ja mukava.

Sitten kulttuurikurssien opettajista pari sanaa!

Introduction to Japanese culture opettaja, Tamoto-sensei, on aika erikoinen tapaus. Täti on varmaan 90-vuotias, kuulee TODELLA huonosti ja vaikuttaa koko ajan täysin poissaolevalta. Plussana se, että naisen hiukset näyttää Lady Gagan frisyyriltä! :D:D (se missä Gagan hiukista on tehty rusetti :D) Mutta siis opettajana ihan turha :D Opittais enemmän siinä luokassa jos ei olisi opettajaa ja saatais vaan keskustella japanilaisten oppilaiden kanssa!

Japanese Religion ja Japanese History opettaja Catherine Ludvik on ihan ok. Aika tylsä, mutta puhuu kuitenkin englantia (hän on alunperin jenkki mutta on asunut melkein koko elämänsä Japanissa) ja tunnilla pysyy mukana vaikka ei koko ajan kuuntelisi.

Japanese theatre and film opettaja Faith Bach on aika erikoinen tapaus! Näyttää tyypilliseltä teatteri-opettajalta, isot värikkäät silmälasit, hassusti leikatut lyhyet hiukset, käyttää isoja värikkäitä huiveja ja pitkiä mekkoja, paljon koruja ja huitoo käsillään koko ajan! Puhetta tulee hurjalla vauhdilla ja kaikki pitää kirjoittaa ylös! Puolet kurssista katotaan vanhoja japanilaisia leffoja tai teatteria ja siinä kohtaa nukahdan aina... Hups!

Foreign Aid-kurssin opettaja Patrick Strefford on aivan MAHTAVA!! Siis se oli se tunti mikä mulla oli nyt illalla. Patrick on ihan mahtava, koko ajan pitää keskustella ja sanoa mielipiteensä,  se jättää lauseita kesken ja antaa oppilaiden itse keksiä esim viimeisen sanan tai jonkun tarkoituksen. Siellä tunnilla pitää sitäpaitsi koko ajan keskustella ja siellä ei ole ikinä tylsää! No, voi olla että kurssi on kiinnostava senkin takia, että aihe kiinnostaa eniten kaikista kursseista.

Viimeisenä Togo-sensei, Foreign Policy kurssin opettaja. Ei huhhuh! Jätkä on Japanissa legenda! Hän on ollut Japanin diplomaattina Venäjällä kymmeniä vuosia ja hänen isoisänsä oli toisen maailmansodan aikana Japanin ulkoministeri. Siis sitä tuntee itsensä niin pieneksi ja insignificantiksi ja Togo-sensei vaan jotenkin vaikuttaa niin mahtavalta että häntä jaksaa kuunnella! Vaikka täytyy myöntää, että nukahdin kesken tunnin viime viikolla, mutta se oli vaan huonon yöunen vika, ei Togo-sensein! o.O

Joten päivä päättyi hyvin kiitos hyvän iltaluennon!