Tiistaina lähdettiin Yasukuni pyähtölle, joka sijaitsee Tokion keskustassa (tai onko tällaisessa massakaupungissa edes keskustaa? No keisarillisen palatsin ja Tokion päärautatieaseman lähellä kuitenkin!). Se on Japanin kiistanalaisin pyhättö monesta syystä. Ensinnäkin, se on sodassa kuolleiden sotilaiden pyhättö jossa palvotaan myös Japanin toisen maailmansodan aikaisten "Class A war criminals". Se ei tietenkään ole kauhean hyvä juttu, jos sellasia käydään tuolla palvomassa. Etenkin japanilaisten ääriryhmät jotka ovat länsimaalaisuutta vastaan ja haluaisivat keisarille kaiken vallan takaisin koska ne vieläkin uskoo että keisari on jumala, käy täällä usein palvomassa niitä sotilaita ja sotarikollisia jotka "yrittivät pelastaa Japania länsimaalaistumiselta."
Toiseksi, Japanin poliitikot käyvät usein Yasukunin festivaaleilla palvomassa sodassa kaatuneita. Japanissa on todella tiukat lait jotka erottavat uskonnon ja valtion ja politikkojen avoin ja suunniteltu osallistuminen uskonnollisiin seremonioihin tietyssä pyhätössä on näiden kahden sekoittamista ja periaatteessa vastoin lakia. Etenkin Japanin naapurimaat jotka joutuivat kärsimään pahoin Japanin takia toisen maailmansodan aikana nostavat usein pyhätöstä äläkän.
Aamupala :D Oli kyllä hyvää!
Yasukuni pyhätön sisäänkäynti
Koulutyttöjä on vissiin opetettu piiloutumaan turisteilta joilla on kamera :D
Yasukunin puutarha
Muistomerkki Japanin meritaisteluissa kaatuneille, kartta tuossa itse monumentin alla näytti kaikki paikat missä taisteluita oli ollut.
Pyhätön alueelta löytyy myös Japanin sotamuseo joka oli todella kiinnostava. Se oli kauhean patrioottinen ja harmitti kun ei tajunnut kaikkia selityksiä japaniksi, koska ne olivat varmaan vielä patrioottisempia kun ne harvat englanninkäännökset mitä museosta löytyi. Oli hyvä kun oltiin koulussa käyty läpi Japanin ulkopolitiikkaa ja historiaa, niin tiesin asioiden todellisen laidan, koska museo vähätteli kaikkea pahaa mitä Japani teki! Esimerkiksi Kiinan alueiden valtaaminen selitettiin museossa vain kotimaan puolustuksena! Museossa ei saanut ottaa kuvia, harmi kyllä. Sieltä löytyi myös kamikaze-lentokoneita ja jopa ”human torpedo”, eli periaatteessa itsemurhatorpeedo johon mahtui yksi ihminen ohjaamaan sitä tarkemmin maaliinsa. Sieltä löytyi myös sotilaiden viimeisiä kirjeitä läheisilleen joista aika moni oli käännetty englanniksi. Etenkin ne kamikaze-lentäjien kirjeet oli aika ihme luettavaa, kauheata paasaamista siitä miten he eivät ole vanhempiensa poikia vaan Japanin keisarin poikia ja sen takia he haluavat pelastaa isänmaansa yms. En tiiä miten nekin on onnistuttu tuolla tavalla käännyttää!
Museon hauskin ylläri löytyi vitriinissä missä oli Venäjän lahjoja Japanille sen jälkeen kun ne hävisivät Japanille Japanin ja Venäjän välisessä sodassa 1904-1905. Siellä oli suomalainen olutpullo! Amiraali-olutta Tampereelta ja pullossa luki ihan selvällä suomenkielellä mitä se sisälsä ja minkälaisesta maltaasta se oli tehty yms! Oli aika hauska löytää sellainen sieltä! Harmi kun sen selitys luki vain japaniksi, niin en tiedä mainittiinko Suomi siinä ollenkaan.
Museon jälkeen jatkettiin matkaa Sinjukun Tokyo Metropolitan Government Buildingiin jossa kävin jo viime Tokionreissulla. Siellä on ilmainen näköalakerros (taisi olla kerros 43) josta näkee koko ihanan suurensuuren kaupungin! Viimeksi kävin siellä yhdeksältä aamulla niin oli kiva käydä nyt illalla kun tuli pimeetä. Käytiin myös syömässä jälkkäriä observatorion ravintolassa jossa oli aika mahtavat näkymät kylläkin!
Meidän ah-niin-romanttinen deittipaikka! Anttia niin naurattaa kun kutsun jokaista kahvilakäyntiä ja lounasta deitiksi :D:D
Namii!
Metroon menossa!
Tokyo Metropolitan Buildingin jälkeen lähdettiin kohti kabukichota, eli Tokion punaisten lyhtyjen aluetta. Sitä oli mainostettu kauhean rajuksi, mutta ei se nyt mitenkään erikoisen raju ollut, se oli lapsia täynnä kanssa! Toisaalta käytiin siellä seitsemän aikaan, ehkä se illalla muuttuu erilaiseksi. Kadunkulmat olivat jo täynnä hosteja (eli miesseuralaisia) jotka kauppasivat palvelujaan naisille. Tuntihintaan (plus juomat hostille ja itsellesi) saa miehen tai pari pöytäseuralaiseksi illaksi. Sama homma löytyy miehille kanssa hostessklubeista, mutta ne vähänpukeiset tytöt jotka itseään kauppaavat oli vasta menossa töihin, niin ne saapui katukuvaan varmaan vasta myöhemmin. Baarien ulkopuolilta löytyy ”menut” josta löytyy eri tyttöjen tai poikien kuvia ja sieltä voi sitten tilata ittelleen sopivannäköisen seuralaisen illaksi. Host- ja hostessbaarit ovat todella suosittuja Japanissa ja periaatteessa se on vain seuran myymistä, mutta oikeasti se varmaankin sisältää muutakin, siitä ei vain puhuta. Prostituutio on Japanissa laitonta, mutta sen lain voi kiertää juuri host- ja hostessklubien kanssa jossa tytöt ja pojat periaatteessa saavat tehdä seuralaistensa kanssa mitä tahansa.
Kabukicho
Purikuraa! Antti ei anna mun laittaa ite kuvia nettiin kun sen mielestä ne on ihan hölmöjä :D Aina se tuskailee kun vien sitä näihin laitteisiin!
Siitä voi valita ittellensä sopivan miehen!
Fish therapy! Hyi! Tonne kala-altaaseen laitetaan jalat ja sitten kalat pureskelee niitä ja tekee ihosta hyvän tai jotain sen tapaista o.O
Lisää hostklubin sisäänkäyntejä
Siinä miehille tarkoitettu nomnom girls!
Hosteja kinuamassa asiakkaita kadulla
Mainosrekka
Siitä taas voi valita sopivan tytön ittelleen
Kaikki kadunkulmat oli täynnä niitä mieshuoria! (Anteeksi sananvalinta, mutta niitähän ne periaatteessa on!)
Ai niin!! Kabukichon kaduilla tapahtui yksi kauhea juttu!!! Viemäristä juoksi ylös kaksi hermottoman kokoista rottaa! Vähintään paksun marsun kokoisia!! Yritin ottaa niistä kuvia mutta pelkäsin että ne juoksee mun saappaisiin sisään niin en uskaltanu kattoo kameran läpi!! :D Sitten ne vilisti jo seuraavaan viemärireikään josta ulos putkahti kolmas, vielä isompi rotta joka hyökkäsi niiden kahden kimppuun ja siinä ne sitten tappeli ja puri toisiaan keskellä katua! Tässä vaiheessa Antti nauroi kippurassa ja huusi että ”Ota nyt vaan se kuva jo!!” kun mä vain kiljuin ja inisin kun pikkutyttö kun en uskaltanu kun ne lähti juoksee mun suuntaan!! HYIHYIHYIHYIIII!!! Ja ne oli ihan parin metrin päässä vaan! Yök!! Arvatkaa vaan pelottiko sen jälkeen kun tajusin että meidän hostellihuoneen putkikaapistossa on rotanmyrkkyä?! Näin painajaisia siitä että ne tulee sänkyyn yöllä!
Kabukichon jälkeen lähdettiinkin takaisin hotskulle nukkumaan, sillä oltiin jo molemmat ihan poikki! Yllättävän rankkaa tämä matkustelu tosiaan on, etenkin jalat on tosi kovilla vaikka olisikin hyvät kengät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti