Disunirando ni ikimashoo!

ヂスニランドにいきましょう！

Seuraavana päivänä oli aikainen herätys että ehdittäisiin Disneylandiin heti yhdeksältä kun se aukeaa. Erinäisten sattumusten takia päästiin kuitenkin matkaan puolitoista tuntia myöhässä. Hostellilla sai all-you-can-eat aamiaisen kolmen euron hintaan, joten ainakin saatiin hyvin syötyä heti aluksi! Vähän hermoiltiin matkustamista, koska meillä oli junanvaihto Tokion päärautatieasemalla pahimpaan aamuruuhkan aikaan, mutta ei siellä edes kauheasti ihmisiä ollut! Syyksi selvisi, että 23.12 on Japanissa lomapäivä koska silloin on Keisarin synttärit! Harmi, kun ei oltu aikasemmin selvitetty tätä, koska Tokion keisarillinen palatsi on auki ainoastaan kaksi kertaa vuodessa ja tämä päivä olisi ollut yksi niistä! Sitäpaitsi siellä olisi voinut nähdä keisarillisen perheen vilkuttelemassa parvekkeelta :D Onneksi Disneyland ei kuitenkaan ollut mitenkään erityisen vilkas tämän vapaapäivän takia, ainakaan aluksi.

Junamatkalla nähtiin myös Fuji-vuori! Päätettiin Nancyn kanssa selvittää jos lähdettäisiin viikonloppureissulla sinne vuoren lähelle, itse vuorta ei pääse kapuamaan tähän vuodenaikaan. Kun junan ikkunasta sitten alkoi näkyä Disney-hotelleja yms niin olin niin innoissani etten paikalla malttanut istua! Oon aina ollut kauhea Disneyfani ja taisin olla jopa enemmän innoissani kun jotkut pikkulapset mun vieressä, se sanoo jo paljon -.-’

Minä ja Disneylandin portit!

Disneyland oli täynnä palmuja, joka tuntui vähän hassulta :D

Mt. Fuji ja Disneyhotelli

Disneyhotelli ja Disney monorail

Jopa tolppien nupit oli Disneyhahmoja

Oltiin ostettu liput etukäteen, mutta jonoja ei kuitenkaan näkynyt missään. Ensiksi heitettiin kamat säilöön ja sitten päästiin sisään puistoon! Se oli niin suloinen! Siis heti ensimmäisenä on massiivinen shoppailuosa kauppoineen ja ruokapaikkoineen (hehheh eipä ollut kauppakeskus :p) ja kaikki talot oli niin ihanan suloisen näköisiä :D Tavattiin myös Hullu hatuntekijä Alicesta.

Joskus on raskasta hengailla Disneylandissa

"Se" linna, vaikka Neuschwanstein oli ihan yhtä hieno :p

Ensimmäiseksi suunnattiin syömään, koska aikaisen herätyksen takia kaikilla oli jo nälkä! Söin varmaan parasta juustokakkua ikinä ja kaupan päälle sain jopa Stitch-lautasen :D Hinnat oli tietenkin järkyttävät, mutta olin päättänyt etten laske senttejä Disneylandissa, koska on pakko syödä eikä sieltä halpaa ruokaa saa.

Kaikilla oli päässä tollaset hatut kun noilla tytöillä!

Stiiiitch!<3

Parasta juustokakkua ikinä! Siinä oli jopaviinimarjoja<3

Ruokapaikasta jatkettiin ensimmäiseen laitteeseen, Pirates of the Caribbeaniin, joka osottautui todella hyväksi. Luulin, että useimmat laitteet Disneylandissa on vuoristoratoja, mutta en onkin sellasia istutaan-junassa-ja-katsotaan-hienosti-tehtyjä-robottinukkeja-juttuja. Eli hitaasti madeltiin eteenpäin veneissä ja katseltiin molemmin puolin näkyviä kohtauksia leffoista. Ne oli todella hyvin tehty ja Jack Sparrowhin oli kyllä panostettu eniten, koska niin kuin Birgir sanoi, jos Johnny Depp seisoisi vieressä niin eroa olisi vaikea nähdä.

Merkkarihattuja (Waka ja Birgir)

Merkkaribändi

Jonotusaika Pirates of the Caribbean laitteeseen oli vain 25 minuuttia. Ensin se tunti pitkältä, mutta sitten kun tajusi minkälaiset jonot muihin laitteisiin oli sillä aikana muodostunut, niin se 25 minuuttia tunti luksukselta. Jatkettiin urhoollisesti matkaa ympäri puistoa, etsien jonoja jotka olisivat alle kahden tunnin. Lopulta päätettiin kuitenkin jonottaa 90 minuuttia Haunted Mansion-kummitusjunaan, koska Katin opaskirjan mukaan se oli puiston paras laite. Jonotus kesti miljoona vuotta, mutta onneksi ohitse meni myös yksi päivän monista Jouluparaateista, joten ei oltu ihan tylsistyneitä koko aikaa. Nancy myös viihdytti muita lukemalla hassuja deitti-ilmoituksia englanninkielisestä Tokio-lehdestä.

"Our Squirrel Buzz - He stopped to see if the cat was there. It was. July 17, 1859"

Harmiksemme jouduttiin toteamaan, että laite oli oikeastaan ihan muuta kun mitä odotettiin. Taas todella superhyvin tehty ja kaikki yksityiskohdat oli kunnossa, mutta ei se pelottava ollut ollenkaan, se oli vain sellanen istu-junassa-laite taas joka vei meidät Nightmare before Christmas-leffan tarinaa läpi robottijäbien avulla. Tässä vaiheessa tajusin, että Disneyland on tosi hyvä paikka a) silloin jos on niin paljon rahaa että saa koko puiston omaan käyttöön ilman muita ihmisiä b) silloin jos ei käy yhdessäkään laitteessa, kaupassa tai ravintolassa. Mutta tästä huolimatta Disneyland oli mielestäni hintansa arvoinen jo ihan sen takia, että se paikka oli tosi hieno! 

Stitchin alus^^

Tälleen joulun aikaan puistossa järjestetään siis Disney Jubilee-paraateja ja nää hullut japanilaiset istuskelivat reitin varrella tuntia ennen paraatia, niillä oli lounasboksit ja piknik-lakanat mukana! Hullua porukkaa :D

Disneyn jouluparaati, tässä Nalle Puh-vaunu

Nalle Puh

Mäkin haluun tollasen polkuauton!!

Simba

Buzz Lightyear

Mikki

Helinä

Etenkin kovina Disney-faneina hihkuttiin kaikki innoisamme kun nähtiin joku leffoista tuttu juttu :D Ensin tunti kauhean lapselliselta, mutta kun katsoi niitä ihmisiä meidän ympärillä tuli ihan aikuinen olo! Ensinnäkin, puistossa oli yllättävän vähän lapsia. Suurin osa ihmisistä oli teinejä ja yli kakskymppisiä. Puisto oli sitäpaitsi täynnä pareja, ja joku osasikin informoida meitä, että Disneyland on Japanin suosituin deittikohde! Hassua oli myös se, että joka nurkassa myytiin Disney-hattuja, korvia, viittoja, lapasia, että ihmiset voisivat pukeutua Disneyhahmoiksi. Ja arvatkaapa mitä?! Nehän meni kun kuumille kiville! Suurin osa ihmisistä oli pukeutunut johonkin hattuun tai korviin, häntiin, neniin, viittoihin tms. Ja hauskinta oli että useimmat parit oli jopa koordinoinut hahmonsa! Puistossa näkyi kymmenittäin Mikki-Minni pareja, Stitch-Angel pareja(en oo Angelistä aikasemmin kuullut, mutta se on vissiin Stitchin pinkki tyttöystävä), Alicen valkoinen jänis- Cheshire cat (mikälie onkaan suomeksi) pareja yms. Naureskeltiin siinä sitten Katin kanssa että olisikohan meillä mitään mahdollisuuksia ikinä saada Sami ja Antti pukeutumaan meidän kanssa Disneyhahmoiksi ja vielä koordinoidusti :D:D:D Ei meillä olisi mitään mahdollisuuksia sellaseen! Mutta Japanissa jätkät ilomielin kävelivät ympäri puistoa Mikki hiiren korvat tai Stitch-hattu päässään! En varmaan ikinä tule tottumaan tämän maan lapsellisuuteen!

Kati kokeili modernia Minnipipoa

Cheshire cat hatut!

Kati kokeili mun puolesta myös Stitch-hattua kun mulla oli hiukset silleen ettei hattua voinu kokeilla :D

Meidän puppy-love pari :D

Kaikista hauskinta oli kun pysähdyttiin Toon towniin syömään, ja yhtäkkiä alkoi kauhea ryysis Toon townin kaupungintalon luona. Pari minuuttia myöhemmin Disneymusiikki alkoi pauhaamaan täysillä, ovet avautui, ja ulos tulivat Aku, Tiku ja Taku sekä Minni. Ei juma että se ihmismassa sekosi täysin!! Tuli mieleen ne vanhat Beatles-mania pätkät kun näkee miten hulluksi kansa menee! Etenkin teinitytöt (ja vähän vanhemmat tytöt kanssa) huusivat ja itkivät hysteerisesti Minnin perään! Siis ne kiljui suoraan huutoa ”Minnie Minnie” ja pomppi tasajalkaa itkien! Ihmisraukka joka oli Minniksi pukeutunut! Ei sitten riitä, että joutuu kekkuloiman hiostavassa Minnipuvussa, mutta ajatelkaapas sitä tilannetta kun joudut tulemaan Minninä siitä kaupungintalon ovesta ulos ja niistä pienistä verkkosilmäaukoista näkyy hullu aalto kiljuvia ja itkeviä teinityttöjä jotka kaikki haluavat ottaa sun kanssa kuvia! En kyllä kestäisi sekuntiakaan Minninä!! Lapset ottivat tilanteen paljon rauhallisemmin ja halailivat iloisesti muita hahmoja :D Ihmiset pyysivät myös hahmoilta nimmareita ja tämä oli mulle, Katille ja Birgirille täys mysteeri! Miksi ihmeessä joku haluaisi Disney-hahmoksi pukeutuneen tuntemattoman tyypin nimmarin?! Nancy oli sitä mieltä että se on ihan normaalia, se oli ite tehnyt pienenä samoin, ja pointti siinä oli kuulemma se, että saa idolinsa nimmarin ihan samalla tavalla kun julkkiksen nimmarin. En silti tajua, eihän Disney-hahmot ole idoleita samalla tavalla. Eihän ne ole oikeita! Ja se, että menisin hakemaan Minni Hiiren nimmaria joltai tyypiltä joka nyt sattui saamaan Disneylandista töitä Minninä tuntuu todella absurdilta :D

Toon town

Toon town City hall

Jotain ihmeellistä japanilaista ruokaa, meille ei ikinä selvinnyt mitä se oli :D

Birgirillä on sellanen juttu meneillään, että sen pitää syödä jotain outoa joka päivä. Tässä kuulemma sen koko vaihtoajan oudoin ruoka: Nakki joka on tehty oikean luun päähän o.O Yök!! Ja siis Birgir on esim. juonut pannukakun makuista kuumaa maitoa (joka oli yllättävän hyvää!), "rare cheese" makuista appelsiinimehua, juustonmakuisia Kitkateja yms yms.

Nakki ja luu

Suomitytöt Minnin talon luona

Tikun ja Takun talo

Hessun talo

Toi olisi ollut kivaa!! Kunnon vanhat tollaset autot ja kaikkee... Harmi että jonotusaika oli jotain kolmen tunnin luokkaa!

Nancy oli käynyt Disneylandissa Pariisissa ja Orlandon Disney Worldissa aikaisemmin ja lopulta puhu meidät muut ympäri jonottamaan vielä yhteen laitteeseen, Space mountainiin. Jonotusaika oli taas 90 minuuttia, joten mietittiin että jos selvittiin se kerran ni selvitään vielä toistekkin! Mutta argh, jonotusaika muuttu kesken jonotuksen kahdeksi tunniksi, jonka lisäksi meidän ohitse päästettiin viisi 20 hengen Fast pass ryhmää jotka pääsivät kalliilla passillaan jonon ohitse. Eli loppujen lopuksi jonotukseen meni kaksi ja puoli pitkää, piinaavaa, jalkojasärkevää tuntia. Itse laite oli kyllä hurja, juuri sellanen vatsapohjaa kutkuttava vuoristorata jota olin kaivannut, ja parasta siinä oli se, että se oli yllättävän pitkä! Sen verran hurja se oli, että mulla ja Birgirillä oli molemmin vaikeuksia kävellä suoraan heti kun päästiin junasta ulos :D

"Monstereilla, hetki pieni. Monstereilla, kohta juu. Neiti Pelkonen on tota lomalla, jätänkö viestin?" <3

Disneyhotelli

Tämän jälkeen päästiin siihen osuuteen jota olin odottanut jo kauan, shoppailuun! Lähdettiin kaikki eri suuntiin shoppailee, ja vaikka matkaseura olikin kivaa, niin oon sen verran erakko luonteeltani, että oli ihanan vapauttavaa liikkua välillä yksin! Tai no, yksin ja yksin, kaupat oli niin täpötäynnä ihmisiä että joka hyllylle oli kymmenen minuutin jonot ja mihinkään suuntaan ei päässyt liikkumaan. Argh!! Tunnin shoppailun jälkeen matkaan lähti yllättävän vähän tavaraa, ja mulle jäi jopa aikaa käydä Mikki-vohvelilla ennen muiden tapaamista! :D

Marie on Japanissa melkein yhtä suosittu kun Stitch. Vaikuttaa vähän siltä että Japanissa fanitetaan sellasia hahmoja jotka on muualla maailmalla unohdettu jo kauan sitten!

Shoppailualue

Stiiiiiitch!<3

Mrs. Potts ja toi poju! Ihania, mutta en raaskinnut ostaa o.O

Mikkivohveli

Lähdettiin lopulta seitsemän aikaan täysin umpikuolleina kävelemään junalle päin josta matka jatkui kohti Tokion asemaa. Meillä oli tässä vaiheessa vielä kolme tuntia aikaa bussin lähtöön joka me käytettiin Starbucksissa nukkumiseen. Kyllä ihmiset vähän pitkään katselivat kun jokainen kävi vessassa ja tuli takaisin pyjamassa hammasharja suussa :D

Bussimatka takaisin kotiin oli huomattavasti helpompi kun aikaisempi matka. Starbucksissa nukkumisen takia mua ei bussissa nukuttanut ollenkaan, joten muiden nukkuessa pelailin Scribblenautsia Birgirin DSllä parisen tuntia. Joten ehkä senkin takia aika tuntui menevän nopeammin. Nukkuminen bussissa oli todella epämukavaa tälläkin reissulla, mutta jotenkin selvittiin elossa Kioton asemalle asti. Oltiin perillä kuudelta jonka jälkeen otettiin ensimmäinen metro ja bussi kotiin ja kavuttiin kaikki sänkyihimme nukkumaan. En ole vielä jaksanut nousta, kello on jo kaksi, joten kirjottelen tätä puoliunessa :D Nyt pitäisi vielä jaksaa käydä läpi ja editoida kaikki reissun 500 kuvaa, käydä kaupassa (mulla on tällä hetkellä ainoastaan riisiä ja purkkimaissia syötävänä, ja se on kyllä aika köyhä jouluateria!) ja kuuden aikaa meillä alkaa täällä joulukekkerit! Mutta siitä lisää myöhemmin, toivottavasti pitkien yöunien jälkeen!

Lähetinkin tämän vasta kekkereiden jälkeen! Eli kekkerit oli ja meni, ruoka oli aika erikoista :D Kiinalaisten kevätrullat ja saksalaisten perunasalaatti oli mun lemppareita (ja liian myöhään tajuttiin Katin kanssa että rosolli olisi ollut helppo tehdä) kun taas kaikki puolalainen ruoka sisälsi sieniä joten niihin en koskenut :D Saatiin myös kunnon italialaista pastaa, nami! Jälkiruuaksi oli viittä eri juustokakkua joista mun kämppiksen juustokakku oli parasta<3 Sen lisäksi oli mun IKEA pipareita yms! Parasta oli kuitenkin ranskalisen Lucillen tekemä suklaamousse! Se oli ihan taivaallista!!!<3 Oli kanssa kivaa kun italianpojut oli ostanut kaikille lahjoja vaikka oltiin päätetty ettei lahjoja tartte ostaa! Sain Gian Marcolta Stitch mukin ja Micheleltä Stitch-kynän :D Kaikki täällä taitaa kyllä tietää että tykkään Stitchistä :D:D Nyt suurin osa jatkaa joulua juomalla tatamihuoneessa, mutta iso osa hengailee myös täällä yläkerrassa skypettämässä perheidensä kanssa. Mä ehdin jo jutella mamman ja papan kanssa ja Anttikin pääsi koneelle! Oli kiva nähdä sen ilme kun se avasi mun lähettämän joululahjan^^

Mutta hyvää joulua kaikille täältä Kiotosta! Ei tämä kyllä jouluta tunne kun ulkona on melkein t-paitakeli, lunta ei näy missään ja lahjatkin puuttuu hehheh :p No, eipä tule koti-ikävä! Jouluruokailukin tuntui tutulta, pöytä täynnä ruokaa josta nyt ei oikeastaan kauheasti tykkää, mutta pakko syödä ja sitten maha täyteen suklaajuttuja niin että käveleminenkin tekee pahaa :D Lopuksi Lucillen tekemä jouluvideo Lucillesta, Sorimista, Nancystä, ja Emistä! Enjoy!


Jouluvideo!

Hyvää joulua! クリスマスおめでとう！