Saarella oli kauheasti kesyjä peuroja ihan niin kun Narassa! Apinoitakin piti olla mutta ei niitä näkynyt... Multa jäi sitten ne kokonaan näkemättä tällä reissulla! Ärr...
Saari on eniten tunnettu isosta torii-portista joka näkyy keskellä merta saaren ulkopuolella. Se kuuluu Itsukushima pyhätölle joka on saaren tunnetuin temppeli. Itse temppeli on rakennettu veden päälle ja torii-portti oli aikoinaan ainoa kulkureitti temppeliin.
Itsukushima jinja
Pyhätön alla uiskenteli pieniä pallokaloja!!
Saarelta löytyy myös runsaasti muita temppeleitä joista hienoin on ehdottomasti Daisho-in buddhalaistemppeli. Se on mielestäni paljon hienompi kuin se tunnetuin Itsukushima pyhättö! Daisho-inistä löytyi satoja pikku buddhapatsaita jotka muistutti ihan puutarhatonttuja (pyydän anteeksi, kuvia niistä löytyy miljoona :D)! Ja peuria tietenkin pyöri kaikkialla.
Daisho-inin jälkeen jatkettiin matkaa kohti Misen-vuoren köysirataa hienoja puisto- ja metsäteitä pitkin. Kauheasti yritin apinoita kuikuilla, mutta turhaan. Kävely alkoi jo tässä vaiheessa tökkiä enkä millään olisi jaksanut enää askeltakaan, kai se edellisten päivien ramppailu kostautui tai sitten mulla on vaan todella surkea kunto :D
Köysirata kesti yllättävän kauan ja jouduttiin vaihtamaan kesken reissun vielä vähän isompaan köysirataan kunnes päästiin Misen-vuoren huipulle. Tai niin me luultiin! Sieltä olikin vielä 1,3 km kävely vuoren korkeammalle huipulle koska köysirata tulikin vasta toiseksi korkeimmalle huipulle. Matka huipulle oli petollinen, koska ensin vuorenrinnettä piti mennä alas että sitten pystyi kiipeämään ylös. Multa meinasi puhti loppua jo ihan alussa ja hyvä ettei Antti joutunut kantamaan mua huipulle asti, sen verran poikki olin! (Tiedoksi vain, en ollut ainoa!! Kyllä siellä suurin osa puuskutti ja hikoili kuin pienet siat!) Mutta kun vihdoinkin päästiin huipulle asti näkymät oli mahtavat!! (Misenin huippu on 535 metriä merenpinnasta) Harmi ettei keli ollut parempi, koska sieltä olisi nähnyt todella kauas! Nyt sumusta pystyi juuri ja juuri erottamaan saaria sieltä täältä.
Apinoita!! Ei vain näkynyt... o.O
Uupunut kiipeilijä :D
Yarrggh!
Tonne ylös me kiivettiin! (toi on siis se korkein huippu!)
Takaisinmeno matka olikin paljon helpompi, ehkä sen takia kun tankkasin kunnolla ennen paluuta. Sinnematkalla tajusin etten ollut oikein juonut mitään koko päivänä ja kaiken lisäksi pissitti niin kauheesti ettei voinut lisää juoda vaikka oli vesipullot mukana! :D Paluumatkalla tajuttiin että meille saattaa tulla vähän kiire, koska bussi Tokioon lähti 19:40 ja meillä oli edessä vielä vuorelta alasmeno, lautta, ratikka, hostellikäynti hakemassa tavarat ja sieltä puolen tunnin ratikka asemalle ja kello läheni jo uhkaavasti viittä!
Laskuveden aikaan portille pääsee helposti kävellen liejussa. Oli kiva nähdä aamulla portti keskellä merta ja illalla tolleen keskellä rantaa!
Vesi oli laskenut todella paljon!
Onneksi ehdittiin kuitenkin ihan hyvin bussille, jäi vielä vähän päälle tunti aikaa hengailla asemalla. Bussissa meitä odotti ylläri! Siellä ei ollut vessoja ollenkaan... O-ou... Siinä vaiheessa iski tietenkin kauhea hätä kun ajattelee sitä, että on loukussa bussissa 12 tuntia ilman vessaa vaikka pidettäisiinkin vessataukoja... Ilmankos ne bussiliput oli niin halpoja!! No, matka meni kuitenkin todella hyvin! Minä ja Antti nukuttiin molemmat paremmin kun ikinä bussissa, useimmiten ei edes herätty vessatauoilla (joita oli kaikenkaikkiaan 9) ja meidän pysäkilläkin herättiin vasta bussin pysähdyttyä! Joten 12 tuntia bussissa meni nopeasti ja leppoisasti ja paljon paremmin kun mun reissu Kiotosta Tokioon tai meidän reissu Kiotosta Hiroshimaan! Nyt ois enää yksi yöbussireissu Tokiosta Osakaan niin toivotaan että se menee yhtä hyvin!
Tokiossa meillä oli kauhea väsy ja roppakaupalla tavaraa roudattavana ja kaiken lisäksi hostellihuonetta ei saataisi ennen neljää... Seikkailtiin Shinjukun asemalta metrolla Tokion aamuruuhkassa Asakusaan ja se meni yllättävän mutkattomasti, vaikka kateltiinkin kauhuissamme joitakin metroja jotka oli ihan täyteenängettyjä! Meidän metrot oli kuitenkin aina yllättävän tyhjiä! Hostellille päästyämme, joskus 10 aikaa aamulla, saatiin kamat jätettyä säilöön ja tapettiin aikaa loungessa suunnittelemalla Tokionreissun päiviä. Ai niin, hostellimme on siis K's House Tokyo Oasis, eli samaa K's House ketjua kun Kioton hostellikin! Ihan mahtiketju täytyy sanoa! Hostelleja löytyy Tokiosta kaksi, sitten Kiotosta, Hiroshimasta, Japanin alpeilta ja vissiin vielä onsenhostelli (eli kuuma lähdekylpylä-hostelli) jostain Tokyon läheltä! Ekana päivänä ei oikeastaan tehty mitään! Kun nälkä yllätti suunnittelun jälkeen käytiin Mäkissä ja Starbucksissa josta jatkettiin Asakusan tunnetulle keittiötavarakadulle. Se oli aika erikoinen katu, tarkoitettu lähinnä ammattikokeille ja ravintoloille. Siellä oli muoviruoka-annos kauppoja, kassakone kauppoja, lasivitriinikauppoja, tuoli- ja pöytäkauppoja yms! Ei sieltä kyllä kauheasti mitään löytynyt, paitsi suomalaisia piparkakkumuotteja :D
Kadun seikkailujen jälkeen kello oli lopultakin neljä ja päästiin huoneeseen! Oli ihana yllätys kun käveltiin superhienoon huoneeseen sisään, olin ihan unohtanut että olin varannut meille kunnon ison huoneen omalla kylppärillä ja kaikkea!! Päästiin suihkuun ja pesemään hampaita ja kaikkea ja ihan omassa huoneessa! Oli ihana olo kun oli joutunut kaksi päivää reissata ilman minkäänlaista pesua!
Illalla käytiin vielä pikaisesti syömässä nameja vartaita lähikuppilassa! Pikkasen oli vaikea tilata, kun näyteikkunassa näkyi todella hyvännäköinen varrasateria, mutta kukaan ravintolassa ei puhunut englantia, mun taidot ei tilaamiseen riittänyt ja ruokalista oli ainoastaan japaniksi :D Lopulta Antti vei tarjoilijan pihalle asti ja näytti sieltä ikkunasta sitä kuvaa, mitä haluttiin tilata! Ja ahhhh oli ihan superhyvää!! Antti tykästyi jopa siitakesieniin! Meillä oli myös epäonninen paprikainsidentti! Vartaissa oli kauheasti pikkupaprikoita ja kun Antti ensin oli maistanut ettei ne ollut tulisia, nappasin sellasen suuhuni! Mutta se oli jostain syystä supersupersupertulinen ja meinasi koko kurkku palaa!! En maistanut mitään pitkään aikaan sen jälkeen! Antti ihmetteli miten voin olla niin herkkä ja olla sitä mieltä etä harmittomat paprikat on niin tulisia :D Kun Antti sitten oli kaksi varrasta paprikoita syönyt ja nappasi suuhunsa viimeisen, ilme kertoi kaiken! Siellä oli toinenkin salakavala tulinen paprika joukossa!! En sittenkään ollut yliherkkä, vaan ainoastaan huono-onninen! Antti maistoi jälkiruuaksi vielä jotain paikallista viskiä joka kuulemma oli tosi hyvää! Siinä oli kaikki viskin hyvät ominaisuudet eikä yhtään niitä pahoja, joten kuulemma sitä pitää ehdottomasti ostaa kotiin :D
namiiiii!!
Nyt kello on jo miljoona taas vaihteeksi ja nukkumaan pitäisi päästä, kun huomenna on pitkä päivä! Onneksi meillä on aika leppoisa suunnitelma tälle viikolle, ei liian aikaisia herätyksiä (paitsi kun pitää viideltä aamulla olla Tsukijin kalahuutokaupassa) tai tarkkoja aikatauluja (paitsi Ghibli-museo tasan kello 14.00 keskiviikkona ja jos myöhästyy yli puoli tuntia ei pääse enää tällä lipulla sisään!) Täällä ihanassa isossa kiireisessä mahtavassa Tokiossa vietetään Antin kanssa nyt siis seuraavat viisi päivää! Sen jälkeen jatketaan Osakaan päiväksi ja 14.2 lennetään jo kotiin! Hui kun aika menee nopeasti!! o.O
Mutta jee, huomenna jatkuu seikkailut Tokiossa! Vaikka aamuruuhkassa meinasi melkein mennä hermo, niin on tää kuitenkin vieläkin mun lempparikaupunki (tai jaetulla ekalla sijalla Nykin kanssa :D)! Ihana olla täällä taas!<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti