Kabuki sai alkunsa 1600-luvun alussa naisten teatteriryhmänä, tai oikeastaan prostituoitujen mainoksena. Kaikki näyttelijät olivat Kioton huvikorttelissa työskenteleviä prostituoituja, jotka teatterilavalla pääsivät mainostamaan itseään saadakseen enemmän asiakkaita. Valitettavasti yleisö koostui suurimmaksi osaksi brutaaleista puutteessa olevista samuraista jotka sotatantereelta palatessaan halusi kaikki tietenkin sen kaikista parhaan tytön ja lopputuloksena oli verilöyly jokaisen esityksen jälkeen. Tämän takia naisilta kiellettiin näytteleminen koska hei, eihän se ole miesten vika jos panetus ottaa vallan! Anyways, naiset siis heitettiin lavalta pois ja tilalle otettiin nuoret naisellisen näköiset teinipojat. Ongelma ei silti hävinnyt, koska pojatkin olivat useimmiten prostituoituja ja näytelmät loppuivat samalla tavalla verilöylyihin! Lopulta kaikki vähänkin viehättävältä näyttävät tyypit kiellettiin ja lopputuloksena oli kasa karvaisia köriläitä näyttelemässä naisia!
Nykyään ihmiset ovat onneksi samuraita sivistyneempiä, joten lavalla ei örmyä enää testosteroni-gorillalauma, vaan naisia näyttelevät pojat ovat useimmiten suht nuoria ja jopa naisellisen näköisiä. Sanotaan, että parhaista onnagata-näyttelijöistä (eli naista näyttelevä mies) ei huomaa eroa hänen ja oikean naisen välillä. Oma mielipiteeni on, että tämä on varmaan totta, kunhan mies ei sano sanaakaan! :D
Onnagata-näyttelijät joutuvat kovaan koulutukseen joka alkaa usein poikien ollessa vasta teini-ikäisiä. Noin kymmenen-viidentoista vuoden harjoittelun jälkeen he pääsevät lavalle esiintymään kunnon kabukinäytelmissä. Japanissa tätä näyttelijäntaitoa pidetään korkeassa arvossa ja sen takia poikien täytyy todella tehdä töitä saadakseen hyviä rooleja. Tarkoituksena on todella näytellä naista niin hyvin ettei eroa huomaa. Noooh... Siitä voidaan olla montaa mieltä!
Me käytiin siis katsomassa sellainen näytelmä kun Scarface Otomi. Näytelmä oli japaniksi, joten en todellakaan tajunnut mitään mitä siinä sanottiin, mutta tarinasta sai silti jotenkin selvää, etenkin kun tiesi pääpointit jo ennestään. Tarina kertoo Otomista, kauniista nuoresta naisesta joka on gangsterin tyttöystävä. Hän kuitenkin rakastuu yksinäiseen samuraihin ja aloittaa hänen kanssaan salasuhteen. Gangsteri saa asiasta selvää ja rangaistukseksi tappaa Otomin viiltämällä hänen kasvonsa ja kroppansa. Otomi jää kuitenkin henkiin, mutta piiloutuu gangsterilta ja menee naimisiin. Uuden miehensä kanssa hän keksii suunnitelman kiristää gangsteria ettei hän jäisi kiinni Otomin tappamisesta (tai jotakin sen tapaista, tämä osa jäi vähän hämäräksi), suunnitelma onnistuu ja he saavat rutkasti rahaa! Otomi on kuitenkin viekas. Hän tappaa miehensä, etsii käsiinsä vanhan heilansa ja he karkaavatkin yhdessä uuteen kaupunkiin aloittamaan uuden yhteisen elämän.
Parasta illassa oli se, että päästiin Kioton tunnetuimpaan teatteriin, Minamizaan! Se on todella upea rakennus niin sisältä kuin ulkoapäin.
Minamiza ulkoapäin (Mion ottama kuva)
Sisäänkäynti (Mion kuva)
Sali parvelta katsottuna
Kabukissa käytetty "runway" jota pitkin tähtinäyttelijät astuvat lavalle
Koko näyttämö
Kabukinäytelmät kestävät ikuisuuksia, kuten kaikki Japanissa :D Tämä on yksi lyhyimmistä kabukinäytelmistä, ainoastaan neljä tuntia taukoineen. Normaalisti ne kestävät noin kuusi tuntia ja parhaat näytelmät kestävät koko päivän! Aamulla on ensin neljän tunnin show, sitten mennään pariksi tunniksi kotiin ja illalla jatkuu toiset neljä-kuusi tuntia! Huoh! o.O Tämän illan jälkeen en kyllä ollenkaan ihmettele asiaa. Näytelmä alkoi sillä että näyttelijät esittelivät itsensä. Tämä on tärkeää juuri sen takia, että he ovat Japanissa supertähtiä ja kaikki haluavat tietää kuka esittää ketä että he osaavat seurata omaa idoliaan. Noin 20 minuutin esittelyn jälkeen oli vuorossa ensimmäinen 20 minuutin tauko jolloin näyttelijät laittavat pukunsa ja meikkinsä päälle. Summerin soidessa mentiin takaisin paikoillemme, jota seurasi 15 minuuttia musiikkia ennen esiriipun nousemista uudestaan. Kun itse näytelmä alkoi, tajusin ensimmäisen tunnin jo olevan ohi! Noin tunnin jälkeen oli puolen tunnin tauko jonka aikana japanilaiset kävivät ostamassa itselleen superkallista sushia. Viisaimmat olivat tuoneet kuppinuudeleita ja lounasbokseja mukaansa. Ja näytelmä jatkuu! Taas ennen esiriipun nousemista kuunneltiin 15 minuuttia huilumusiikkia jotta pääsisimme taas näytelmän tunnelmaan. Tämän jälkeen näytelmässä ei ollut virallisia taukoja, mutta pari 15-20 minuutin musiikkikohtaa löytyi kyllä, jonka aikana näyttelijät vaihtoivat vaatteita ja lava laitettiin valmiiksi.
Aika meni lopulta yllättävän nopeasti ja ennakkoluuloistani huolimatta näytelmä oli yllättävän hyvä! Tylsissä dialogi-kohdissa kun en tajunnut mitään, pidin itseäni hereillä laskemalla nukkuvia ihmisiä, ja niitä riitti! :D Japanissa koulussa, bussissa, kirjastossa, ravintolassa ja vissiin teatterissa myös ei ole ollenkaan ihmeellistä vedellä sikeitä! Itse nukahdin myös hetkeksi näytelmän puolivälissä ja tietenkin nukuin juuri sen tärkeimmän kohdan ajan kun gangsteri viiltää Otomin naaman ja luulee tappaneensa hänet! Heräsin juuri kun gangsteri oli dramaattisesti jättämässä verisiä kädenjälkiä valkoisiin liukuoviin... Huoh! o.O
Scarface Otomista ei löytynyt Youtube videota ja kabukista oli muutenkin vaikea löytää hyvää esimerkkiä, etenkin kun halusin sellaisen missä kuulee miten noin "naiset" puhuvat. Tässä on kuitenkin aika hyvä linkki! Käykää ihmeessä katsomassa mitä kestin neljä tuntia :D Laatu on tuossakin videossa surkea, mutta ainakin äänet kuuluu :D
Tässä meidän ryhmä halvimmilla 40 euron paikoilla!
Kalleimmat paikat voivat maksaa jopa yli 200 euroa!
Teatterin ulkopuolella törmättiin myös opettajaamme joka sattumoisin oli myös katsomassa näytelmää. Tosin hän on pääosaesittäjän fanikerhon johtaja, joten hän käy katsomassa saman näytelmän noin kerran viikossa :D Tässä vasemmalta takarivissä Kai, Nancy, Kati, opettaja, minä ja Kai. alarivissä Nanami, Olga ja Mio!^^
Vaikka mulla oli kauheat ennakkoluulot kabukista (oltiin katottu videoita luokassa joten tiesin mitä odottaa) ja etenkin neljän tunnin näytelmästä niin aika meni todella nopeasti ja oli kiva käydä kunnon teatterissa! Ja itse näytelmä ei oikeasti ollut kauhean paha, vaikken siitä puhumisesta mitään ymmärtänytkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti