Täällä Bunny bloggailee seikkailuistaan vaihtarina Japanin Kiotossa! Opiskelen Kyoto Sangyon yliopistossa Japanin kieltä ja kulttuuria syyskuusta 2010 helmikuuhun 2011. Toivottavasti innostut seuraamaan toilailujani täällä nousevan auringon maassa, koska niitä riittää!

みんあさん、ようこそ!

lauantai 23. lokakuuta 2010

Festivaaleja joka lähtöön!

Tänään on ollut kiireinen päivä! Kiotossa on vietetty kahta isoa festivaalia, Jidai Matsuria ja Kuraman tulifestivaalia ja ehdin jopa käydä molemmissa!

Jidai Matsuri, eli "Festival of Ages" on Kioton kolmanneksi suurin festivaali. Itse festivaali on siis paraati joka lähtee keisarillisesta palatsista ja loppuu Heian-jinguun ja siinä marssii satoja ihmisiä pukeutuneita eri historiallisten aikakausien mukaisesti. Jidai Matsuria on täällä mainostettu paljon, mutta itse paraati oli vähän tylsä. Luulin jotenkin, että paraati olisi paljon hienompi kun se kuitenkin on Kioton kolmanneksi suurin festivaali.






























Näkyi sielä vähän koreografiaakin! Ehkä seuraavaan Venuksen kisaohjelmaan huudoksi, eikö niin tytöt? :D


video


Kävin paluumatkalla pyörähtämässä Gionissa ja näin pari maikoa!^^ Gion oli tietenkin tyhjillään kun olin siellä kolmenaikaan, joten täytyypä mennä takaisin joskus illalla!





Sanjon asemalla näin myös aika järkyttävän näyn... Siellä myytin TODELLA nuoria kissanpentuja muovisesta boksista... Niin kun islantilainen Birgir sanoi: "I never thought that kittens and impulsive shopping could be in the same sentence!" Hyi... Ilmankos täällä on kulkukissoja kaikkialla! Onneksi Tifa on hyvissä käsissä kotona!


Sitten teinkin emämokan ja päätin lähteä junalla I-houselle... Enpä muistanut, että I-houselle menevä juna menee myös Kuramaa, joten koko asema oli TÄPÖTÄYNNÄ ihmisiä!! Onneksi mulla oli Nikenchayalle ostettuja lippuja valmiina, sillä niiden kanssa pääsin jonojen ohi. Lippuautomaateille vievät jonot menivät aseman ulkopuolelle asti ja kulman taakse! Huoh... Kun pääsin junalle huomasin, että se oli ihan täynnä mutta se ei konnareita pysäyttänyt! Pääsimpähän sitten kokemaan oikean junaan työntämisen kun kaksi miestä työntää täysillä mua sisään täpötäyteen junaan ja kun ihmeen kaupalla ihmiset löysivät jonkun pienen rakosen johon siirtyä ja mahduin sisään!^^

Illemmalla kun pahimmat ruuhkat olivat ohi lähdettiin ryhmällä Kuramaan katsomaan tulifestivaalia. En ole ikinä ollut niin suurta ihmismassaa missään! Ihmiset tunkivat ja puskivat ja poliiseja oli kaikkialla ja parilla vaihtarilla ja turistilla meinasi tulla jo klaustrofobinen olo, mutta onneksi Ookii-san (eli Kai, Ookii-san tarkoittaa Pitkää herraa japaniksi joka sopii Kaille hyvin koska se on 2m pitkä! :D) oli hyvä maamerkki mitä seurata niin jos eksyttiin etsittiin aina Ookii-san ihmismassasta! :D

Vähän ajan kuluttua siihen jopa tottui, mutta harmitti sillä heti jos pysähtyi ottamaan valokuvia, poliisit tulivat hätistelemään eteenpäin... Yhtäkkiä alkoi kuulua rumpujen ääniä ja tajuttiin, että jotain vähän suurempaa on tulossa ohitse! Tätä ennen oltiin nähty vain pieniä ja keskisuuria soihtuja ja niitä kantavia miehiä jotka olivat pukeutuneet vanhanaikaisiin stringeihin, joten nakuja peppuja näkyi kaikkialla! -.-









Poliisit alkoivat hätistää ihmisiä sivulle ja ihmismassa painautui seiniä vasten. Olin ihan eturivissä Kain kanssa ja vähän pelotti siinä vaiheessa kun kaksimetrinen soihtu huojuu ohitse vain parikymmentä senttiä Kain naamasta! Ne soihdut olivat superpainavia ja kantajilla oli aika paljon vaikeuksia kantaa niitä suorassa, joten ne huojuivat aina lähelle ihmisiä ja se näytti tosi vaaralliselta! Harmi, etten saanut niistä isoista soihduista yhtäkään kuvaa! o.O






Koska ne isot soihdut tuli liian lähelle, en saanut niistä kuvia, harmi! Mutta tavattiin siinä rytäkässä Osakan yliopiston vaihtareita ja tapasin ekan ruotsalaisen!! Oli ihanaa päästä puhumaan ruotsia, vaikka jätkä olikin täysin kännissä ja aika kusipää, joten lopulta Kai pelasti mut tilanteesta ja pääsin tyyppiä pakoon! :D Lopulta supertiukka ihmismassa lähti siirtymään juna-asemalle ja me jouduttiin sitten siirtymään samalla, koska johonkin muuhun suuntaan lähteminen oli mahdotonta! Tajuttiin jonossa, että jonottaminen kestäisi noin kaksi tuntia ja kotiin kävely kestäisi vain 1,5 tuntia, joten lopulta päätimme kävellä koko matkan vuorelta alas! Se oli varmaan ihanin kävely tähän mennessä täällä Japanissa! Tosi kaunista ja täysikuukin oli esillä! Harmi, ettei nähty apinoita :D

Nyt kello on miljoona, mutta onneksi saan nukkua huomenna vähän kauemmin! Tarkoitus oli lähteä aikaisin aamulla temppeleille, mutta koska täällä on pienoinen flunssaepidemia meneillään, niin päätettiin Nancyn kanssa lähteä vasta sunnuntaina niin saadaan edes yhdet hyvät unet viikossa! Tässä lopuksi vielä video tulifestivaaleilta!


video



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti